Kielestä on moneksi. On kirjakieltä ja puhekieltä, yleiskieltä ja murretta. Eri alojen erikoiskieliä voi olla hyvinkin vaikea ymmärtää, mutta on olemassa myös erikoiskieliä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on tulla ymmärretyksi.

Tänään, toukokuun 28. päivänä, vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Tämä Selkokeskuksen määritelmä kertoo oikeastaan kaiken: selkokieli on erikoiskieli, jolla tarjotaan tietoa ihmisille, joille suomen yleiskieli on liian vaikeaa ymmärtää.

Selkokieli on erikoisryhmien kieltä, kun taas selkeä kieli on suunnattu suuremmalle vastaanottajakunnalle. Selkeän kielen periaatteita ovat luettavuus, ymmärrettävyys ja käytettävyys: selkeäkielisestä tekstistä on helppo löytää tarvittava tieto ja käyttää sitä oikein. Suomessa ei ole erillistä selkeän kielen keskusta, vaan selkeä kieli ymmärretään lähinnä hyvänä virkakielenä.

Saavutettava, luettava, ymmärrettävä ja helppokäyttöinen viestintä on kaikkien etu. Kun teksti on helppo lukea ja informaatio on esitetty selkeästi, sisältö on helppo ymmärtää. Selkeä kieli säästää siis lukijan aikaa ja vaivaa, mutta parantaa myös asiakaspalvelijoiden työpäivän laatua, kun ärtyneitä puhelinsoittoja tulee vähemmän. Selkeät käyttöohjeet johtavat harvempiin loukkaantumisiin, harvempiin vierailuihin ensiapupoliklinikalla, ja ne voivat jopa säästää ihmishenkiä.

Kielestä on siis moneksi. Kieli on sanomia ja merkityksiä, kieli on viestintää, kieli on ymmärrystä. Tässä kaikessa kielenkäytön muodolla on merkitystä, joten kieli on myös valtaa.